Suun limakalvoilla voi esiintyä monia erilaisia ja eriasteisia, oireisia ja oireettomia limakalvomuutoksia. Ehdottomasti suurin osa limakalvomuutoksista ovat hyvänlaatuisia. Pahanlaatuiset suun limakalvomuutokset ovat erittäin harvinaisia.
Monet yleissairaudet (esimerkiksi reuma, refluksitauti, Crohnin tauti, keliakia, astma, diabetes, anemiat, syömishäiriöt), virusinfektiot (esim. herpes simplex, varicella zoster, HPV, Epstein-barrin virus) sekä lääkitykset (verenpainelääkitys, diabeteslääkitys, reuma- ja muut immunosuppressiiviset lääkeaineet) voivat aiheuttaa muutoksia suun limakalvoilla. Suussa myös sieni-infektiot aiheuttavat limakalvomuutoksia ja oireita. Suun sieni-infektioille altistavat mm. huono suuhygienia sekä esimerkiksi huonosti istuvat hammasproteesit. Lisäksi suun limakalvoleesioita aiheuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten tupakointi, nuuskan ja päihteiden käyttö sekä happamat ruoka-aineet.
Anatomisesti suun limakalvoihin luetaan huulet (myös huulipunan alue), ikenet, poskien limakalvot, suunpohjan limakalvot, kieli, suulaki (kova- ja pehmeä suulaki), suunielu ja suunielun takaseinämä. Hammaslääkärin kliinisessä tutkimuksessä nämä kaikki limakalvoalueet tulee tutkia ja tarvittaessa palpoida eli tunnustella. Huomiota kiinnitetään limakalvojen mahdollisiin muutoksiin, kuten ulkonäkö- ja värimuutoksiin sekä mm. kosteuteen. Syljellä kun on monia suojaavia ja puhdistavia tehtäviä suun limakalvoilla jo ihan huuhteluvaikutuksen vuoksi.
Suun vaaleita limakalvomuutoksia kutsutaan yleisesti leukoplakioiksi. Maailmanlaajuisesti vaaleita limakalvomuutoksia esiintyy muutamalla prosentilla väestöstä. Esimerkiksi tupakointi voi aiheuttaa suun limakalvoille vaaleita muutoksia limakalvojen pyrkiessä suojautumaan tupakoinnin aiheuttamaan ärsytykseen paksuuntumalla.
Suun punaisia limakalvomuutoksia kutsutaan erytroplakioiksi. Erytroplakialle altistavia tekijöitä ovat mm. tupakointi ja alkoholin käyttö. Erytroplakiamuutokset ovat usein oireilevia ja niihin yhdistetään huomattavasti korkeampi pahanlaatuisuusriski kuin vaaleisiin suun limakalvomuutoksiin. Erytroplakiat ovat harvinaisempia muutoksia kuin leukoplakiat. Jos erytroplakiaan liittyy vaaleita alueita, niin muutosta kutsutaan erytroleukoplakiaksi.
Lisäksi suun limakalvoilla voi esiintyä mm. aftoja (mekaaninen tai kemiallinen ärsytys, esim. hammastahnan saippua-aine), rakkulamaisia muutoksia (herpes, enterorokko, varsinaiset harvinaiset rakkulataudit) sekä haavaisia muutoksia.
Yleisimpiä syitä suun limakalvoilla todettaviin ulkoneviin muutoksiin ja patteihin ovat esimerkiksi purentatrauman aiheuttamat muutokset, ärsytyksestä johtuva limakalvon liikakasvu (esim. huonosti istuvat hammasproteesit), pienen sylkirauhasen tiehyen tukkeuma (nk. mukoseele, yleisin alahuulessa) ja laskimolaajentumat (nk. hemangioomat). Tarvittaessa häiritsevät muutokset voidaan poistaa kirurgisesti tai esimerkiksi jäädyttämällä tai laserlaitteella.
Suun limakalvomuutosten syy tulee aina selvittää ja tarvittaessa varmistaa diagnoosi kudosnäytteen avulla. Suurin osa limakalvomuutoksista ei vaadi aktiivista hoitoa, mutta osa täytyy pitää tarkassa seurannassa ja kontrolleissa hammaslääkärin vastaanotolla. Osa limakalvoleesioista vaatii tutkimusta ja hoitoa erikoissairaanhoidossa suu- ja leukasairauksien poliklinikalla.
Esimerkkejä suun vaaleista limakalvomuutoksista:
Lichenoidimuutos/-reaktio
-nimensä mukaisesti vaaleita limakalvomuutoksia
-yleisempiä naisilla kuin miehillä
-yleisempiä iäkkäämmillä kuin nuorilla
-usein osoitettavissa jokin ärsyttävä tekijä, myös lääkeaineet voivat aiheuttaa (mm. verenpaine- ja diabeteslääkkeet)
-esiintyy useimmiten toispuoleisena muutoksena
-suurin osa häviää ilman hoitoa ja/tai mahdollisten ärsyttävien tekijöiden poistolla
-kliininen tutkimus ja kontrollit hammaslääkärin vuosittaisten tutkimusten yhteydessä useimmiten riittävät
-tarvittaessa voidaan ottaa kudosnäyte tai poistaa koko muutosalue kirurgisesti
Suun punajäkälä eli lichen ruber planus
-ihon ja limakalvojen krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka aiheuttajaa ei tarkasti tiedetä
-esiintyy 0,5 – 4 % väestössä
-yleisempi naisilla kuin miehillä
-esiintyy tavallisimmin varsin symmetrisesti molemminpuolisena esim. poskien limakalvoilla
-tyyppipaikkoja myös kieli ja ikenet
-voidaan jakaa ulkonäkönsä perusteella mm. näppyläiseen, verkkomaiseen, plakkimaiseen, punoittavaan, haavaiseen sekä rakkulamaiseen muotoon
-suun punajäkälä on krooninen sairaus, ja vain 2 – 17% potilaista paranee
-tarkka diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja kudosnäytteeseen muutosalueelta
-hoito perustuu oirekuvaan ja seurantaan
-tavallisimpia hoitoja ovat paikalliset kortikosteroidit
-vaikeammissa tapauksissa hoito suunnitellaan erikseen
-suun punajäkäläpotilaat tulee pitää kontrolleissa, koska tähän liittyy 1% (0,4 – 4%) pahanlaatuisuusriski
Lähteet:
-Käypä hoito-suositus / Suusyöpä
-suu- ja leukakirurgi Lauri Kaukoranta / luennot
Avainsanat: patti suussa, valkoinen muutos suussa, haavauma suussa, haava suussa, haava ikenessä, haava limakalvolla, punajäkälä, lichen planus